Tapahtumat alkoivat vuodesta 1997.
Olin vielä nuori ja erittäin naiivi 19-vuotias tyttö, kun tapasin hänet. Ensikohtaamisella hän vaikutti fiksulta ja oikeasti mukavalta tyypiltä, joten annoin suhteen edetä seurusteluun. Asuin tuohon aikaan yksiössä Tampereen keskustassa johon olin muuttanut hetkeä ennen kuin tapasin hänet. Olin tuohon aikaan työttömänä juuri valmistunut koulusta ja sen ikäisenä on kova kiire aina aikuistua liian aikaisin, joten sekin ehkä ajoi liian nopeisiin ratkaisuihin ja turhaan hätiköintiin.
Tapailimme usein Tampereen karaokeravintoloissa, sillä kumpikin pidimme laulamisesta ja itselleni olin jo nuorempana asettanut tavoitteekseni jonain päivänä tienata leipäni ihmisiä viihdyttäen laulamalla. Ihastuin hänessä ensin ihan hänen lauluääneensä, eikä hän tuohon aikaan ollut ulkoisestikaan pahan näköinen (nykyhetki onkin sitten aivan toinen tarina).
Suhde eteni nopeasti fyysiselle tasolle, seksuaaliset mielihalumme ei edes silloin kohdannut mutta en antanut asian vaivata, koska muuten homma tuntui toimivan hyvin perusjutuissa. (Joo nyt joku ajattelee, että totta kai kaikki eriävätkin tekijät vaikuttaa ja onkin oikeassa, mutta silloin en osannut vielä ajatella kuinka pahasti voi liian erilaisen ihmisen kanssa elo sotkea kuvioita.) Olin nopeasti rakastumassa häneen enkä ajatellut kovin selkeästi kun hän sitten muutamien viikkojen jälkeen ehdotti yhteen muuttamista asuntoonsa Tampereen länsipuolelle. Suostuin naiivisti ehdotukseen, koska ajattelin että yksi kämppä pienentää kummankin elämiskuluja ja yhdessähän me kuitenkin ollaan lähes koko ajan ja sinne sitten muutinkin pikaisesti. (Liian pikaisesti.)
Noihin aikoihin hän vielä liikkui autolla paljon, eikä siis illan aikana ottanut kuin maksimissaan yhden oluen jos kävimme jossain ravintolassa laulamassa karaokea, joten en kuvitellutkaan millaiseen alkoholistin helvettiin pääni olin pistämässä.
Kun olin asettunut hänen luokseen asumaan aloin työskentelemään karaokejuontajan tehtävissä, jota olin tehnyt jo 16 vuotiaasta asti satunnaisesti, mutta tuolloin kykenin ottamaan työtehtäviä enemmän, koska hän kuskasi minua, itselläni kun ei tuolloin vielä ajokorttia ollut.
Alkuun kaikki sujuikin jouhevasti, eikä ongelmia suhteessa ollut tai en pahemmin vielä silloin pistänyt sitä merkille. Hän kulki mukanani mielellään kun halusi itsekin laulaa eli järjestely oli oikein sopiva tuolloin molemmille.
Aika pian aloin huomaamaan ensimmäisiä varoittavia merkkejä hänen uhkaavasta luonteestansa, en vain silloin vielä osannut varoa. Hän ei sallinut minun kulkea yksin missään ja pian moni silloisista ystävistäni olikin kaikonnut kauemmas, koska hän oli auttamattoman mustasukkainen ihan viattomista asioista.
En koskaan päässyt yksin tuulettumaan mihinkään vaan hän halusi aina lähteä mukaan, alkuun se ei vielä häirinnyt. Mutta pidemmällä aikajaksolla aloin kaipaamaan itsenäisyyttä aina enemmän ja enemmän. . . Jatkoa seuraavassa.
alkoholismi, henkinen väkivalta, vaikea suhde